Kiertokapulan viidellä jätteidenkäsittelyalueilla vastaanotetaan ja käsitellään monenlaisia jätteitä. Vastaanotettujen jätteiden hyötykäyttöaste on korkein mahdollinen 99 %, eli suurin osa jätteestä jatkaa matkaansa hyödynnettäväksi joko materiaalina tai energiana.
Ympäristöluvat ohjaavat toimintaamme
Jätteidenkäsittelyalueiden yhtenä päätavoitteena on, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä. Ympäristöluvat määrittävät tarkkaan Kiertokapulan toiminnan raamit. Näiltä sivuilta löydät vuoden 2020 ympäristöraportoinnin tietoja.
Jätteidenkäsittelyalueiden rakentamisen, hoidon ja valvonnan vaatimuksia ohjataan ympäristö- ja jätelainsäädännön avulla. Tavoitteena on mm. pinta- ja pohjaveden, maaperän sekä ilman pilaantumisen ehkäiseminen. Kaikilla Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueilla on omat, ympäristölupiin perustuvat ympäristöntarkkailuohjelmansa, joissa määritellään tarkasti, mitä kaikkea ja kuinka usein ympäristöstä mitataan ja seurataan.
Jätteidenkäsittelyalueiden tarkkailuohjelmat eroavat toisistaan joissain tapauksissa huomattavastikin mm. ympäristöluvan vaatimuksien, valvovan viranomaisen, alueen eri toimijoiden sekä käsittelyalueen erityisominaisuuksien vuoksi. Myös se, mitä toimintoja alueella on historian aikana ollut, vaikuttaa tarkkailuohjelmaan. Viranomaisten vaatiman ympäristöseurannan lisäksi seurantaa laajennetaan tarpeen mukaan. Seurantatulosten raportointi on tärkeä osa kokonaisuutta. Toimintaa valvovat alueelliset ELY-keskukset sekä kuntien ja kaupunkien ympäristöviranomaiset.
Tietoa jätteidenkäsittelyalueista
Jätteidenkäsittelyalue | Kiertokapulan hallintaan | Pinta-ala | Liikennemäärä/vuosi | Vastaanotetut jätteet |
Kapula, Hyvinkää | 1993 | 29 ha | 72 577 autoa | 36 980 tonnia |
Karanoja, Hämeenlinna | 1997 | 33 ha | 81 886 autoa | 152 811 tonnia |
Puolmatka, Järvenpää | 2007 | 2,9 ha | 80 042 autoa | 39 859 tonnia |
Lumikorpi, Valkeakoski | 2010 | 2,7 ha | 22 374 autoa | 4 982 tonnia |
Metsä-Tuomela, Nurmijärvi | 2019 | 2,7 ha | 26 993 autoa | 9 268 tonnia |