Kapulan jätteidenkäsittelyalueen vedet ja niiden tarkkailu
Kapulan jätteidenkäsittelyalueella muodostuvat jätevedet (kaatopaikalta, kompostointikentältä, hyötykäyttökentiltä, lajitteluasemalta) johdetaan viemäriverkon kautta käsiteltäviksi Hyvinkään Veden jätevedenpuhdistamolle. Alueen pintavedet purkautuvat länsi- ja pohjoispuolisiin ojiin. Jätteenkäsittelyalueen niskaojien vesi johdetaan itään purkautuvaan pintavesiojaan. Purkuojan vedet laskevat peltoalueiden kautta kaakkoissuuntaan ja päätyvät Vantaanjokeen.
Kapulan jätteidenkäsittelyalueen itäpuolisessa pohjavedessä havaitun kaatopaikkavaikutuksen rajoittamistoimenpiteeksi jätteidenkäsittelyalueelle rakennettiin pohjaveden suojapumppauskaivo vuonna 2011. Suojapumppauksen tavoitteena on muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita ja estää haitta-aineiden leviäminen pohjavedessä.
Jätteidenkäsittelyalueen ympäristölupapäätös 152/2017/1 (Dnro ESAVI/11841/2014, 21.7.2017) edellyttää alueella tehtävää pinta-, pohja- ja suotovesien määrän ja laadun seurantaa. Näytteenotoista, analysoinneista ja tulosraportoinneista vastasi Metropolilab Oy.
Kerätty kaatopaikkakaasu hyödynnetään lämpönä
Kapulan jätteidenkäsittelyalueen suljetun loppusijoitusalueen päälle on rakennettu tiiviit pintarakenteet. Kapulan kaasunkeräys koostuu 20 kaasunkeräyskaivosta sekä jätetäytön yläosaan rakennutusta vaakakeräyslinjasta, jolla varmistetaan tehokas kaasunkeräys. Kerätty kaasu hyödynnetään lämmöntuotannossa Hyvinkään Lämpövoiman kattilalaitoksella.
Muu ympäristötarkkailu
Loppusijoitusalueen painumista seurataan säännöllisin mittauksin. Lisäksi Kapulan jätteidenkäsittelyalueella tarkkaillaan vieraskasvilajien esiintymistä ja toteutetaan torjuntatoimenpiteitä tarpeen mukaan. Haittaeläimien torjuntaan on jatkuva sopimus, joka sisältää säännölliset torjunta- ja tarkkailukäynnit.
Ympäristötarkkailu toteutettiin laajan ohjelman mukaisesti
Vuonna 2020 Kapulan jätteidenkäsittelyalueen ympäristötarkkailu noudatti laajaa kolmen vuoden välein toteutettavaa ohjelmaa. Vesinäytteitä otettiin kahdesti vuoden aikana jätevedenpumppaamolta, jätetäytöstä suotautuvasta vedestä, pohjavesipisteistä (7 tarkkailupistettä), tasausaltaasta lähtevästä vedestä, öljynerottimista pois johdettavasta vedestä (3 tarkkailupistettä) ja öljyisten maiden kompostointikentän vedestä. Kompostointikentän vedestä näytteitä otettiin neljä kertaa vuoden aikana. Pintaveden tarkkailupisteistä (3 tarkkailupistettä) näytteitä otettiin kolme kertaa. Jätetäytön sisäisestä vedestä otettiin yksi näyte.
| Kapulan jätteidenkäsittelyalue | 2019 | 2020 |
| Kerätyn kaatopaikkakaasun määrä (milj. Nm3) | 2,3 | 1,3 |
| Kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus (%) | 47 | 45 |
| Jätevesi puhdistamolle (m3) | 81 584 | 92 093 |
| Kiintoaine (mg/l) | 27 | 51 |
| sähkönjohtavuus (mS/m) | 270 | 225 |
| pH | 7,8 | 7,6 |
| Biologinen hapenkulutus (BOD7) (mg/l) | 16 | 135* |
| Kokonaistyppi (mg/l) | 86 | 68 |
| Ammoniumtyppi (mg/l) | 79 | 21 |
| Kokonaisfosfori (mg/l) | 0,3 | 0,8 |
| Sulfaatti (mg/l) | 42 | 44 |
| Kloridi (mg/l) | 149 | 123 |
Puhdistamolle johdettava jätevesi oli kaatopaikkavesille ominaiseen tapaan hyvin typpipitoista. Vesi vastasi typen osalta 77 henkilön käsittelemättömien jätevesien kuormitusta, fosforin osalta kuormitus vastasi noin 6 henkilön käsittelemättömiä jätevesiä ja orgaanisen aineen osalta 43 henkilön kuormitusta.
