Kaatopaikkakaasua muodostuu, kun jätteen sisältämä orgaaninen aines hajoaa mätänemällä jätetäytön hapettomissa olosuhteissa. Yhdyskuntajätetonnin hajotessa kaatopaikkakaasua muodostuu noin 100–200 m3.
Kaatopaikkakaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Metaani on noin 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Metaani on herkästi syttyvä kaasu, ja se voi hallitsemattomasti purkautuessaan aiheuttaa jätetäytössä palo- ja räjähdysvaaran. Metaanin ja hiilidioksidin lisäksi kaatopaikkakaasu sisältää mm. vesihöyryä, vähän typpeä ja happea sekä pieniä pitoisuuksia erilaisia rikki- ja halogeeniyhdisteitä ja hiilivetyjä. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän pistävä haju johtuu pääosin rikkiyhdisteistä.
Kaatopaikkakaasut talteen vuodesta 1994 asti
Kaasunkeräys perustuu kaasukeräysjärjestelmällä luotavaan jätetäytön alipaineistamiseen. Kaasu imetään kaivoja ja putkistoja pitkin kaasupumppaamolle. Jos kerättyä kaasu ei voida hyödyntää, on se käsiteltävä ympäristön kannalta haitattomampaan muotoon polttamalla.
Kiertokapulan kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmää on alettu rakentaa jo vuodesta 1994, jolloin Kapulassa otettiin käyttöön biokaasupumppaamo ja kaasugeneraattori ensimmäisenä Suomessa. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti sekä Hämeenlinnan Karanojalla että Hyvinkään Kapulassa.
Kaatopaikkakaasut hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa
Kapulassa oli vuonna 2019 käytössä yhteensä 20 kaatopaikkakaasun pystykeräyskaivoa ja jätetäytön päälle rakennettu uusi vaakakeräyslinja, jota käytetään tarvittaessa varmistamaan kaasunkeräystä. Pumppaamolta kaatopaikkakaasu johdetaan Hyvinkään Lämpövoima Oy:lle, joka hyödyntää kaasun kaukolämpöverkon paluuveden lämmityksessä. Vuonna 2019 Kapulassa saatiin kaatopaikkakaasua talteen noin 2,3 milj. Nm3, metaanipitoisuuden ollessa keskimäärin 47 %.
Karanojan suljetussa jätetäytössä on käytössä 12 pystykaivoa ja 7 vaakakaivoa ja lisäksi vuonna 2014 pintarakenteisiin rakennettu vaakakeräyslinja. Penkalla 2 on käytössä 8 pystykaivoa. Penkkojen kaksi ja kolme rajalla on kaasun vaakakeräyslinja. Penkan kaksi kaasut johdettiin erilliselle rikkivetysoihdulle, joka on käytössä niin kauan, kunnes kaasu määränsä ja laatunsa puolesta soveltuu hyötykäyttöön. Penkalla kolme ei ole kaasunkeräystä syntyvän kaasumäärän vähäisyyden vuoksi.
Vuonna 2019 Karanojalla saatiin talteen noin 0,4 milj. Nm3 kaatopaikkakaasua, metaanipitoisuuden ollessa keskimäärin 54 %. Kerätty kaasu hyödynnettiin St1 Biofuels Oy:n kaasumoottorilla sähkön- ja lämmöntuotannossa. Häiriö- tai huoltotilanteissa kaasu poltettiin soihdussa.
Vuonna 2019 Karanojalla toteutettiin omia rutiinimittauksia täydentäviä kaatopaikkakaasun päästömittauksia Detes Nordic Oy:n, Ramboll Oy:n ja Ilmateiteenlaitoksen toimesta. Mittauksilla ja mallinnuksilla sekä niistä saatavilla tuloksilla on tärkeä rooli arvioitaessa hajujen hallinnan tilaa ja määritettäessä mahdollisia jatkotoimenpiteitä.
