Hämeenlinnan Karanojan jätteidenkäsittelyalueella sijaitsee Kiertokapulan hallinnoima suljettu kaatopaikka sekä Kiertokapulan ainoa käytössä oleva loppusijoitusalue. Karanojalla on aloitettu 24 hehtaarin kokoisen laajennusalueen rakentaminen vuoden 2022 alussa. Laajennusalueelle on valmistunut runkoviemäri, tasausallas sekä tiestöä ja kenttäalueita. Karanoja on myös ns. direktiivilaitos.
Vedet ja niiden tarkkailu
Karanojan jätteenkäsittelyalue sijaitsee Kokemäenjoen päävesistöalueen Vanajan reitin valuma-alueella. Pintavedet virtaavat Karanojan kautta runsaan kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan Lähdelampeen ja edelleen Viralanjärven sekä Kernaalanjärven kautta Miemalanselkään ja eteenpäin Vanajan reitille. Karanojan valuma-alueen pinta-ala on noin 4 km2. Jätteidenkäsittelyalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden virtaus suuntautuu jätteidenkäsittelyalueelta lounaaseen kohti Karanojan maastopainannetta. Painannealueelta pohjavesi kulkeutuu Karanojan suuntaisesti luoteesta kaakkoon ja purkautuu Karanojaan. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Viralan pohjavesialue (2-lk) jätteidenkäsittelyalueen kaakkois-eteläpuolella noin 1,7 kilometrin päässä.
Karanojan jätteidenkäsittelyalueen toiminnoissa syntyvät jätevedet kootaan tasausaltaisiin, josta ne pumpataan Hämeenlinnan Seudun Veden (HS-Vesi) viemärin kautta Hämeenlinnan Paroisten jätevedenpuhdistamolle. Tasausaltaiden jätevedet muodostuvat jätetäyttöjen suotovesistä, siirtokuormausalueen hulevesistä sekä romuautoalueen, pientuojien alueen, hyötyjätekentän ja Tehokierto Oy:n vesistä.
Kiertokapula Oy:n Karanojan jätteidenkäsittelyalueen ympäristölupapäätökset Nro 246/2017/1 (Dnro ESAVI/10840/2014, 15.12.2017) ja Nro 473/2020 (Dnro ESAVI/11420/2019, 18.12.2020) edellyttävät alueella tehtävää pinta-, pohja- ja suotovesien määrän ja laadun seurantaa. Näytteenotoista, analysoinneista ja tulosraportoinneista vastasi Metropolilab Oy. Taulukossa on esitetty puhdistamolle johdetun jäteveden laatutiedot.
Kaasun keräys ja tarkkailu
Karanojan suljetussa jätetäytössä on käytössä 12 pystykaivoa ja 7 vaakakaivoa ja lisäksi vuonna 2014 pintarakenteisiin rakennettu vaakakeräyslinja. Kerätty kaasu hyödynnetään mikroturbiinilaitoksella sähkön tuotannossa. Penkalla kaksi on käytössä 8 pystykaivoa ja yksi vaakakeräyslinja penkan laella. Penkan kaksi kaasu johdetaan poltettavaksi soihdussa, kaasun laatu ei mahdollista hyötykäyttöä. Jätetäyttöalueilla kolme ja neljä ei ole vielä kaasunkeräystä.
Kaatopaikkakaasun pumppaus- sekä venttiiliasemilla tehtävien kaasumittausten lisäksi mitataan säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa kannettavilla kaasumittareilla (Cairpol) hajupäästöjä (rikkivety + merkaptaanit) jätteidenkäsittelyalueella. Kaikilla jätetäyttöalueilla (penkat 1, 2, 3 ja 4) tehdään vuosittain kaatopaikkakaasun päästömittaus (esim. FID-emissiomittaus) ja soihdulla poltettavan kaasun päästömittaus.
Taulukossa on esitetty talteen saadun ja hyödynnetyn kaatopaikkakaasun määrä ja laatutiedot.
Karanojan jätteidenkäsittelyalueen mittaustulokset
| 2021 | 2022 | 2023 | |
| Kerätyn kaatopaikkakaasun määrä (milj. Nm3) | 2,3 | 1,5 | 0,8 |
| Kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus (%) | 43 | 44 | 41 |
| Jätevesi puhdistamolle (m3) | 79 692 | 90 596 | 91565 |
| Kiintoaine (mg/l) | 25 | 48 | 58 |
| Sähkönjohtavuus (mS/m) | 610 | 513 | 398 |
| pH | 7,6 | 7,7 | 7,8 |
| Biologinen hapenkulutus (BOD7) (mg/l) | 41 | 39 | 21 |
| Kokonaistyppi (mg/l) | 230 | 218 | 150 |
| Ammoniumtyppi (mg/l) | 126 | 218 | 42 |
| Kokonaisfosfori (mg/l) | 0,6 | 1,5 | 0,46 |
| Sulfaatti (mg/l) | 548 | 443 | 478 |
| Kloridi (mg/l) | 698 | 400 | 290 |
Viemäriin johdetun veden kuormitus vastasi tarkkailuvuonna orgaanisen aineen osalta noin 73 henkilön vuosikuormaa. Typen osalta kuormitus vastasi 2 966 henkilön käsittelemättömiä jätevesiä ja fosforin osalta 51 henkilön vuosikuormaa.
Muu ympäristötarkkailu
Siirtokuormausaseman poistoilman hiukkasten kokonaispitoisuudet mitataan kerran vuodessa. Loppusijoitusalueen painumista seurataan säännöllisin mittauksin. Lisäksi Karanojan jätteidenkäsittelyalueella tarkkaillaan vieraskasvilajien esiintymistä ja toteutetaan torjuntatoimenpiteitä. Haittaeläimien torjuntaan on jatkuva sopimus, joka sisältää säännölliset torjunta- ja tarkkailukäynnit.
