Karanojan jätteidenkäsittelyalueen vedet ja niiden tarkkailu
Karanojan jätteidenkäsittelyalueen toiminnoissa syntyvät suoto-, prosessi- ja hulevedet kootaan kokoojaviemärien avulla tasausaltaaseen, josta ne pumpataan Hämeenlinnan Seudun Veden (HS-Vesi) viemärin kautta Hämeenlinnan Paroisten jätevedenpuhdistamolle.
Karanojan jätteenkäsittelyalue sijaitsee Kokemäenjoen päävesistöalueen Vanajan reitin valuma-alueella. Pintavedet virtaavat Karanojan kautta runsaan kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan Lähdelampeen ja edelleen Viralanjärven sekä Kernaalanjärven kautta Miemalanselkään ja eteenpäin Vanajan reitille. Karanojan valuma-alueen pinta-ala on noin 4 km2. Jätteidenkäsittelyalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden virtaus suuntautuu jätteidenkäsittelyalueelta lounaaseen kohti Karanojan maastopainannetta. Painannealueelta pohjavesi kulkeutuu Karanojan suuntaisesti luoteesta kaakkoon ja purkautuu Karanojaan. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Viralan pohjavesialue (2-lk) jätteidenkäsittelyalueen kaakkois-eteläpuolella noin 1,7 kilometrin päässä.
Kiertokapulan Karanojan 15.12.2017 päivätty ympäristölupapäätös Nro 246/2017/1 (Dnro ESAVI/10840/2014) edellyttää alueella tehtävää pinta-, pohja- ja suotovesien määrän ja laadun seurantaa. Näytteenotoista, analysoinneista ja tulosraportoinneista vastasi Metropolilab Oy.
Kaatopaikkakaasu hyödynnettiin sähkön- ja lämmöntuotannossa
Karanojan suljetussa jätetäytössä on käytössä 12 pystykaivoa ja 7 vaakakaivoa sekä vuonna 2014 pintarakenteisiin rakennettu vaakakeräyslinja. Kerätty kaasu hyödynnetään pääosin kaasumoottorilla sähkön- ja lämmöntuotannossa. Penkalla 2 on käytössä 8 pystykaivoa ja jätetäyttöjen kaksi ja kolme väliin rakennettu vaakakeräyslinja. Penkan 2 kaasu johdetaan poltettavaksi soihdussa, koska kaasun laatu ei mahdollista hyötykäyttöä. Jätetäyttöalueella 3 ei ole vielä kaasunkeräystä.
Jätteidenkäsittelyalueella mitataan hajupäästöjä (rikkivety + merkaptaani) säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa kannettavilla kaasumittareilla (Cairpol).
Kaatopaikkakaasun pumppaus- sekä venttiiliasemilla tehtävien säännöllisten kuukausittaisten kaasumittausten lisäksi kaikilla jätetäyttöalueilla (penkat 1, 2 ja 3) tehdään vuosittain kaatipaikkakaasun päästömittaus (esim. FID-emissiomittaus) ja soihdulla poltettavan kaasun päästömittaus.
Muu ympäristötarkkailu
Siirtokuormausaseman poistoilman hiukkasten kokonaispitoisuudet mitataan kerran vuodessa. Loppusijoitusalueiden painumista seurataan säännöllisin mittauksin. Lisäksi Karanojan jätteidenkäsittelyalueella tarkkaillaan vieraskasvilajien esiintymistä ja toteutetaan torjuntatoimenpiteitä tarpeen mukaan. Haittaeläimien torjuntaan on jatkuva sopimus, joka sisältää säännölliset torjunta- ja tarkkailukäynnit.
Ympäristötarkkailun tuloksia
Vesinäytteitä otettiin neljästi vuoden aikana jätevedenpumppaamolta, pintavesipisteistä (6 tarkkailupistettä), penkasta suotautuvasta vedestä (3 tarkkailupistettä), Tehokierto Oy:n vedestä ja nojaavan kaatopaikan alusrakenteen salaojavedestä. Kahdesti vuodessa tarkkailtiin pohjavesipisteitä (5 tarkkailupistettä), jätetäytön sisäistä vettä ja öljyn erottimista pois johdettavia vesiä (2 tarkkailupistettä).
| Karanojan jätteidenkäsittelyalue | 2019 | 2020 |
| Kerätyn kaatopaikkakaasun määrä (milj. Nm3) | 0,4 | 2,2 |
| Kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus (%) | 54 | 49 |
| Jätevesi puhdistamolle (m3) | 57 235 | 76 596 |
| Kiintoaine (mg/l) | 40 | 35 |
| sähkönjohtavuus (mS/m) | 383 | 520 |
| pH | 7,5 | 7,6 |
| Biologinen hapenkulutus (BOD7) (mg/l) | 13 | 40 |
| Kokonaistyppi (mg/l) | 127 | 200 |
| Ammoniumtyppi (mg/l) | 120 | 118 |
| Kokonaisfosfori (mg/l) | 0,6 | 1,3 |
| Sulfaatti (mg/l) | 220 | 343 |
| Kloridi (mg/l) | 323 | 470 |
Puhdistamolle pumpattavassa jätevedessä oli reilusti kloridia ja sulfaattia. Orgaanista ainetta oli paljon. Viemäriin johdetun veden kuormitus vastasi tarkkailuvuonna orgaanisen aineen osalta noin 124 henkilön vuosikuormaa. Typen osalta kuormitus vastasi 2 438 henkilön käsittelemättömiä jätevesiä ja fosforin osalta 113 henkilön vuosikuormaa.
